Mummilan neuleneliö

Mummilan neuleneliöitä neulon aina, kun en muutakaan neuloiltavaa keksi. Mummilan mallilla homma on sopivasti vaihtelevaa ja koukuttavaa (vai pitäisikö sanoa puikottavaa?). Ehkäpä olen mummilan-pitsineulonta-addikti. Enkä halua vieroitukseen!

Kiikkutuolin matto on neulottu kaksinkertaisella pumpulilangalla. Kolmen, n. 50cm x 50cm, neliön pituisen maton päissä on leveä mummilan neulepitsi.

Puutarhailua ja puuhahakirjailua

Puutarhailun, kevätkylvöjen ja mullassamyyräilyn lomassa vietän (Daniele Varén sanoin:) virkistäviä joutohetkiä uuden puuhakirjani parissa mitä kujeellisimmalla ja leikkisimmällä tavalla. "Tuhoa tämä kirja" on kerrassaan vimmatun riemastuttava puuha-ajanviete! Aktiviteettia ja oheistarpeita tarvitaan aikalailla, joten suositan 💖 kirjaa vain erityisen kehittyneille puuhakirjaajille!

Hei, taas me neulottiin!

Jämälangoista silkkisuikalein ilosteltu neulepaita odottaa valmiina juhannusta. Ja paksuilla puikoilla valmistui mohairlangasta ultrahelppo neulepaita. Molemmista puuttuu vielä valmistajan vaatelaput. Tehdaslappujen teossa on seisokki, kun printtien siirto kankaalle ei vaan sujunutkaan entiseen tapaan.

Odotettavissa pääsiäistä

Ensin vietetään Palmusunnuntai virpoen ja sitten aloitetaan pääsiäisvalmistelut kyökin puolella ja kotia koristellen. Meillä pääsiäistä vietetään perittyyn malliin, mutta sen vanhan lisäksi jotain uutta ja keltaista pitää myös olla.

Bulletiini 170220

Puikot esiin! Nyt tehdään tunikamekko ja Juhannusilta-neule. Ihan omaksi iloksi ruvetaan salaystäväksi ja tarvittaessa hammaskeijuillaan. Ja muutenvaan muistetaan olla kilttejä.

Yhdenkoon helppoakin helpompi omaskappel

I have a dream! / Minulla on haave! Se on helpoista helpoin neulepaita. Normiskappeliakin helpompi. Yhdessä koossa kaikille. Muunneltavissa eripaksuisille langoille ja puikoille. Proton näen silmissäni ja sille on jo nimikin. Suunnitelmakin on.

Nimikoin kädentyöt ikiomiksi

Vaikka kädentyöt ovat sellaisenaankin uniikkia tavaraa, niiden nimikointi tai kuvalaputus customoi ne vielä vähän viehkommaksi tai ihan ikiomaksi. Monella käsityöharrastajallakin on oma valmistajanlappunsa. Olen minäkin tehnyt sellaisen, tämän viereisen. Mieluiten kuitenkin jollain keinoin ikiomistan työni sen käyttäjälle.

Ihan oma virkkuuneliömalli, DIY-ohje

Puikot vaihtuvat virkkuukoukkuun ja pumpulilankaan viimeistään kesän koittaessa. Virkkailu on vilpoisampaa kuin villanneulonta, ja virkkuutyö on näppärä ottaa ulos aurinkoon. Virkkailen mielelläni vähän niinkuin pitsiä, kun silloin ei koko ajan mennä sitä samaa, vaan välillä tapahtuu jotain. Moni malli maailmalta on koukullani kiikkunut, mutta mieluisin, aina vaan, on tämä sopivasti monikäyttöinen, omaan käsialaan ja tarpeeseen suunnittelemani.

Bulletiini 170207

Tässä kerron, että olen tehnyt lisäyksiä, päivityksiä ja täydennyksiä muutamaan aiempaan postaukseeni. Lisäksi tässä on vähän helmikuun helmiä ja irtonaista ilosilpettä, ihan muuten vaan.

Tervetulshh

Vierinaapurin portilla toivotetaan tulijat tervetulleiksi. Metallilangasta kaunarilla kirjoitettu teksti on jo jonkin aikaa luettuna kuulostanut jokseenkin: tervetulshh. Ihan niinkuin pihalla olisi valomerkki annettu ja väki iloisesti ihan kaffessha. 

Neulojan kikkakori

Kun kudin on aina ollut käteni ulottuvilla, olen kaikenlaisia vinkkejä ja menettelyjä tullut kokeilleeksi. Tässä kumminkin kikkakorini parhaimmistoa, muualta opittuja ja itsekehiteltyjä. Näillä ainakin meillä lanka laulaa ja puikot tanssii.

Viktoriaanista burleskia kortilla

Kun burleski tanssi tietoisuuteeni kymmenisen vuotta sitten, mieleen tuli ensimmäiseksi vanhojen länkkärileffojen siveästi pikkutuhmat saluunaneitoset. Piipahdin nettiin selaamaan viktoriaanisia korsetteja ja naishahmoja. Löysin, L&B:n trion primadonnia, paperinukkeaskarteluun painetun kiltsikka-arkin, jossa oli ihania naisten torsoja, jalkoja, käsiä ja päitä.

Mitäs nyt neuloisin?!

Ihan pakko keksiä jotain puikoille. Telkkarin katselu ilman neuletta on turhauttavaa. Neuloessa taas voi häpeilemättä antaa tulla vaan, ruudun täydeltä, semmoistakin moskaa, mitä kukaan ei kehtaa tunnustaa ikinä katsovansa. Kas, neuloessahan ei oikeastaan katso, vaan neuloo.

Sesarivaatteita kotiompelimosta

Sesari? Se oli se kasaria edeltävä vuosikymmen. Silloin kaavoja ei juuri kaivattu. Mittanauhalla vähän leikkuulinjaa kankaalle ja sitten vaan ompelemaan muutama helppo pala pukineeksi. Valmista tuli rennosti, sen kummemmin muotoilematta. Hulvattoman helppoa. 

Näkemiin, Joulu!

Loppiaisena sanotaan Joululle näkemiin. Istutaan ison pöydän ääreen, syödään joulujäämät, juodaan glögit ja popsitaan pois piparitalo. Ja lauletaan joululaulut naftaliiniin. 

Sitten rapsitaan steariinit pöydiltä ja kyntteliköistä, riisutaan joulu kodista ja pakataan se hyvään talteen. Kun kaikki joulukoreus on poissa, koti näyttää haikealta ja pöly pukkaa näkyviin. Laskiaiseen mennessä pitänee siivoilla, että pääsee paastoamaan puhtaalla pöydällä.

Sukkasillaan sopivissa suhteissa

Suhteet ne on sukallakin. Neulon kaikenkokoiset villasukat aina ihan samoin suhtein. Valitsen sukan silmukkaleveyden ja otan siitä kolmanneksen toistoluvuksi neulontaan. Kantapään neulon kaikkein helpoimpaan tapaan.

Näin neulon koko suvun sukkasilleen.

31.250 rakkaudella neulottua silmukkaa

Neulesormeni haikailivat kovasti puikoille. Ja kas, tuli tilaus, kuin tilauksesta: korkeakauluksinen valkoinen villapusero, jossa on vaakasuuntaista kohokuviota. Se oli lapsenlapseni toive. Tilaus pääsi heti tuotantoon.

Ohjeistan ohessa peruspuseron teon kaikkiin kokoihin ja mallinnan malliksi juuri tilauksesta valmistuneen polokauluspulloverin tuotantoprosessin.

Arkiserviisit meidän malliin

Arkiserviisit ovat meillä halpaa ikeaporsliinia. Semmoisenaankin ihan tyylikkäitä, hyviä ja hintansa puolesta vallan suruttomia käyttää. Meillä ne kumminkin on maalailtu kotoisasti omiksi, sabloonoilla, pohjaväriä töpötellen ja pensselöiden.

Arkipöydän tabletit ovat ihan vaan paperista tehtyjä, pyyhittäviksi koulumuovitettuja ja reunatikattuja.

Nunnunalle

PIeni nunnunalle on kankainen pehmolelu ja tosi kiltti reissukaveri. Se mahtuu vaikka taskuun. Piirsin mieleiseni nallen, tein siitä kaavan ja kuvitin kaavaan 4 versiota.

Billnäsin pikkusekretäärit yöpöytinä

Pikkusekretääri on konttorikaluste, kirjoituskoneen pöytä. Sihteerikkö istahati sen ääreen puhtaaksikirjoittamaan saneltuja tekstejä. Pikakirjoituslehtiölle on aputaso, jonka voi vetää ulos, vasemmalle tai oikealle puolelle. Pöytä kulkee pyörillä sinne missä sitä tarvitaan. Tälläkin pöydällä on Remingtonilla naputeltu monet asiakirjat - vesileimatulle kirjoituspaperille tietenkin.