Puutarhailua ja puuhahakirjailua

Puutarhailun, kevätkylvöjen ja mullassamyyräilyn lomassa vietän (Daniele Varén sanoin:) virkistäviä joutohetkiä uuden puuhakirjani parissa mitä kujeellisimmalla ja leikkisimmällä tavalla. "Tuhoa tämä kirja" on kerrassaan vimmatun riemastuttava puuha-ajanviete! Aktiviteettia ja oheistarpeita tarvitaan aikalailla, joten suositan 💖 kirjaa vain erityisen kehittyneille puuhakirjaajille!

Levitteitä ja lisukkeita kyökin puolelta

Ihan tavalliset levitteet, tahnat ja lisät ovat kestoherkkuja leivällä ja aterialla. Mössöiksi niistä useimpia meillä ystävyydellä ja kotoisasti puhutellaan. Mössöt ovat makuisa vaihtoehto leikkeleille ja juustolle leivänpäällisinä. Ja isoäidin opein niitä on helppo tehdä. Aina jotain mössöä pitäisi jääkaapista löytyä.

Bulletiini 170224

Oi, olisipa jokanaisella kotiverstaalla mies, joka olisi varustettu mm. näiden hurmaavien ja lahjakkaiden herrojen, Eddin ja Steven tietotaidoin. Eikä haittaa vaikka siistimmissä sisätiloissa eskorteeraajana olisi joku hurmaava Daniele, suurpiirteinen maailmanmies.

Bulletiini 170220

Puikot esiin! Nyt tehdään tunikamekko ja Juhannusilta-neule. Ihan omaksi iloksi ruvetaan salaystäväksi ja tarvittaessa hammaskeijuillaan. Ja muutenvaan muistetaan olla kilttejä.

Skappelneuleen ohje tyttärelle kannustimeksi

Skappelneule on pyrkinyt puikoille täällä pitkään. Jälkijunassa ollaan, muut ovat aikoja sitten jo ainakin ekan skappelinsa neuloneet. Kun vieläkään en itse ole alkuun päässyt, ajattelin hehkuttaa tyttären testaamaan skappelia sillävälin, kun pohdin mistä langoista ja kangassuikaleista oman proton skappelia neuloisin.

Bulletiini 170211

Taas bulletiini sälälastissa. Nyt aiheina eilinen S-siivouspäivä, eikäkun XS-siivouspäivä, Mrs Murphyn pesula ja kuvamuistelona riemukas sessio yhdestä meidän lastenkamarista.

Bulletiini 170207

Tässä kerron, että olen tehnyt lisäyksiä, päivityksiä ja täydennyksiä muutamaan aiempaan postaukseeni. Lisäksi tässä on vähän helmikuun helmiä ja irtonaista ilosilpettä, ihan muuten vaan.

Runebergin iltaa

Tämä Vänrikki Stoolin tarinat on tätini koulukirja. Hänelle se oli semmoinen koulussa pakkoluettava, tietenkin. Osia piti opetella ulkoakin. Ajan hammas on vähän nakertanut vuonna 1942 painetun, Paavo Cajanderin 1889 suomentaman, 42. painoksen kansia. Sivut ovat ehjät ja paikoin marginaaleissa on tätini läksymerkintöjä. Hyvin kelpaa lueskeltavaksi taas tänään. Ja ihan pakottamatta. 

Voi voita ja voivelia

Kokkaileva lankoni opetti kasarin alussa minutkin tekemään voivelin. Siitä pitäen on meillä levitetty itsetehtyä, voita keijumpaa ja terveellisempää, voivelia leivän päälle. Se on tosi helppo tehdä - ja mikä mikä upeinta, tietää tasantarkkaan, mistä se on tehty.

Kertymää astiakaapeissa

Heittäköön ensimmäisen lautasen (OPA!) se, joka vilpittömästi väittää, ettei astiakertymiä hänen kyökissään ole. Parittomat mukit on helppo konmarittaa, mutta sitten on näitä, vaivihkaa karttuvia kertymiä. Tavaroille vaan kertyy saman sortin kollegoja, jotka auliisti ottavat osan hommista hoitaakseen.

Kaalipataa pepunpesuvadillinen

Nyt maistuu ja tuoksuu kaali! Sydäntalvella kokataan kaalia raasteeseen, käärylöihin, soppaan ja pataan. Jo toistamiseen, tässä tammikuussa, teki sitä mieli. Pitkään maltilla hauduteltua kaalipataa voisi onnellisena maiskutellen syödä yhdellä istumalla varmaan ainakin kolme kukkuralautasellista.

Mitäs nyt neuloisin?!

Ihan pakko keksiä jotain puikoille. Telkkarin katselu ilman neuletta on turhauttavaa. Neuloessa taas voi häpeilemättä antaa tulla vaan, ruudun täydeltä, semmoistakin moskaa, mitä kukaan ei kehtaa tunnustaa ikinä katsovansa. Kas, neuloessahan ei oikeastaan katso, vaan neuloo.

Sesarivaatteita kotiompelimosta

Sesari? Se oli se kasaria edeltävä vuosikymmen. Silloin kaavoja ei juuri kaivattu. Mittanauhalla vähän leikkuulinjaa kankaalle ja sitten vaan ompelemaan muutama helppo pala pukineeksi. Valmista tuli rennosti, sen kummemmin muotoilematta. Hulvattoman helppoa. 

Näkemiin, Joulu!

Loppiaisena sanotaan Joululle näkemiin. Istutaan ison pöydän ääreen, syödään joulujäämät, juodaan glögit ja popsitaan pois piparitalo. Ja lauletaan joululaulut naftaliiniin. 

Sitten rapsitaan steariinit pöydiltä ja kyntteliköistä, riisutaan joulu kodista ja pakataan se hyvään talteen. Kun kaikki joulukoreus on poissa, koti näyttää haikealta ja pöly pukkaa näkyviin. Laskiaiseen mennessä pitänee siivoilla, että pääsee paastoamaan puhtaalla pöydällä.

Arkiserviisit meidän malliin

Arkiserviisit ovat meillä halpaa ikeaporsliinia. Semmoisenaankin ihan tyylikkäitä, hyviä ja hintansa puolesta vallan suruttomia käyttää. Meillä ne kumminkin on maalailtu kotoisasti omiksi, sabloonoilla, pohjaväriä töpötellen ja pensselöiden.

Arkipöydän tabletit ovat ihan vaan paperista tehtyjä, pyyhittäviksi koulumuovitettuja ja reunatikattuja.

5 merkityksellistä kirjaa

Kivempiblogi  on pikkujättiläiseni, josta napsin neuvoja bloggerointiin. Huomasin siellä lokakuun kuukausihaasteen: 5 merkityksellistä kirjaa / elokuvaa.

Kirjoja, kirjoja rakastan! Lukemattomat ovat ne illat, kun lukulampun valossa olen lukenut itseni ihan muihin maailmoihin. Pakko postata.

Poimin kirjahyllyistäni kasan karsintakisaan. Haaste pisti piukat paikat, kun vain 5 piti valita finaaliin. (Ihan tasantarkkaan en siihen kyennyt. Ehkäpä postaan joskus ne karsitutkin, ettei niille jää paha mieli.)

ihaNAISelämää! välilehdellä WTD ominkäsin

Välilehti WTD ominkäsin on ollut pinon pinnalla pitkään ja sai vihdoin ensilastia. Kokoan sinne meininkejä, joista jotkut odottavat jatkoa keskeneräisinä, joitain jo aloiteltu varustellen ja ehkä vähän suunnitellenkin, mutta jotkut ovat saaneet vasta jonotusnumeron. 




Siellä on silpettä, vähän niinkuin muista-tämä-juttuja. Siirtelen sieltä sitten aikanaan vanhempia tuoreempien tieltä vähän sivummalle.

Aloitin aiheilla

• KOTIMEKKO
• KIRJASTOTÄDIN KAHVIKUPPI
• PULLONKIERRÄTYSTÄ
• SERVIISIÄ KOREAMMAKSI TUSSEILLA

ihaNAISelämää!

Serkulle synttärionnea etsiessä tämä Karoliina Koskisen värssy osui netistä ihan napakymppiin. On niin hyvä tässä ja nyt (vaikka kamalasti vierastan ei-kai-vaan-turust-kieltä).

Lait silmä kiinni.

Kuuntele hyvä musiikki,

hiukka hirast.

Ota lasi punkku.

Hymyile ittelles ja ololles.

Lait hartiat ales.

Kippis.

Karoliina se pistää sanalla soreasti. Pakko hakea kirjakauppiaalta lisää Karoliinan auvoisuutta aurajoenrantamilta! Tässä vielä lasillinen kirjakaupan aukeamista odotellessa:

Taas toi kamala tiskivuari.

Ja villakoirii nurkis.

Kaik kalsari ja sukat ova likassii.

Mull o kaapis pullo punkkuu.

Rattosast menee hommat.

Huame o pää kipiä siivoamisest.

Lauantairuokaa pullantuoksussa

Lauantaisin äitini leipoi. Pullaa ja usein myös peltipiirakkaa. Jos äiti oli leiponut ruokaisaa, vaikka liha-, kaali- tai lohipiirakkaa, syötiin sitä. Jos piirakka oli makeaa, syötiin lauantairuokaa. Ei siis mitään tavallista soppaa tai perunoita soosilla, vaan jotain ihan erilaista, niinkuin pekoniin käärittyjä banaaneja ja nakkeja.

Ruokapöytä on paras kohtaamispaikka

Ainakin meidän perheessä. Tytär ei läpäissyt ajokortin kirjallista koetta silläkään kertaa, kun vastauksena piti tunnistaa kohtaamispaikan merkki. Tytär mietti, missä olisi kivointa kohdata ja valitsi epäröimättä  merkin, jossa on picnicpöytä kuusen juurella. Isoveli möläytti heti, että "No hyvä kun et valinnut sitä motellisänkyä." Ja minä mutisin tyytyväisenä, että "Onneksi sillä on sen verran hyvä kotikasvatus." Ja on sillä muuten nykyään ajokorttikin.

Piccola notte di...vino

Piccola notte di vino -pihatilkku on ilta-aurinkoinen. Pöytä on varattu naapuriystäville, kun huokaistaan hetki, istahdetaan pienelle viinille ja vaihdetaan kuulumisia. Kalustus on kulahtanut, mutta kelpaa.