Pitäisi ehkä teeskennellä syömäsiveää ja vetää verho kyökin ikkunaan. Mutta tunnustan olevani muonamoraaliton ja unohdan verhon edes rakoselleen. Nyt rasvaraittiit, hiilarinhätistäjät ja kolesterolinkepittäjät, olkaa hyvät ja siirtykää heti muualle lukemaan jotain salaattireseptiä. Tässä tulee pannuntäysi tuhtia ja hekumallisen hyvää talvipastaa meille painonvahdinnan pikkutuhmille. Lupaamme kyllä palata kaidalle polulle heti kun pannun pohja paistaa tyhjää.
Resepti on houkuttavasti riemastuttavan helppo, 1+1+1, suosikkigenreäni. Tuhnutumppuisinkin kokki onnistuu loihtimaan tämän virheettömästi pöytään, mikäli ei apukokin kanssa hotki pannua tyhjäksi jo hellan äärellä.
Ja lähtee:
1 pussi kiehkura- tai simpukkapastaa kopistellaan kiehuvaan, suolattuun, runsaaseen veteen.
Pastan aldentetoituessa
|
Pastaa padassa ja possua pannulla |
1 paketti pekonia (saa ottaa kaksikin, jos kovasti haluttaa, tai vastaava määrä savukylkeä) silputaan paistinpannulle ja kärvistellään rapeaksi. Sitten pannulle kaadetaan
|
Kermaa ja auraa possulle |
1 purkki kuohukermaa ja sen sekaan
1 aurajuusto paloiteltuna
|
Pasta pannulle muiden mukaan |
Sulatellaan juusto kermaan ja nostellaan reikäkauhalla pasta pannulle. Sekoitetaan demokraattiseksi joukoksi (jotta kaikki saavat yhtä paljon siansilpettä ja soosia kauhoessaan annosta lautaselle). Se on valmista. Joku voi lisätä ohenteeksi vähän pastan keitinvettä ja jos maistitesti hälyttää, lisätään hippanen valkopippuria, ehkä suolaakin.
Päälle ei tarvita parmesaania, ihan vaan ketsuppi käy, vaikkei sitäkään välttämättä kaipaa. Näpertäjät ripottavat koristeeksi jotain pikkuvihreää, malttamattomat eivät semmoiseen ehdi, vaan odottavat jo haarukka sojossa pastan jäähtyvän sen verran, ettei suuta syödessä polta.
|
Ketsuppi kaunistaa pastan |
Ai, ai ja nam!
Tulipa puhtoinen ja keveä olo,
kun tunnustin (ja söin) pois tämänkin synnin.
Kyll kelpaa minulle!
VastaaPoistaKiva niin. Syntisen tuhtia pastanautintoa vaan sinnekin - mutta ei liian usein!
Poista