Meidän pääsiäis-Tipu on nyt 2-vuotias

Undulaatit ovat aina laulelleet meillä kotona. Nykyisin visertävät iloisesti Adalmina & Alfred Tipu-lapsensa kanssa. Pari vuotta sitten pesälaatikossa hautui Tipu, joka uskaltautui ensimmäisen kerran pesän ulkopuolelle juuri kun perhepupuiltiin pääsiäistä.

Adalminan & Alfredin pesälaatikon decupaseeraus

Pari vuotta sitten Adalmina & Alfred osoittivat haluavansa perustaa perheen, joten 01.02.15 ne saivat häkkiinsä pesälaatikon.

Adalminan & Alfredin pesälaatikko

Pesää mööbleerataan, tai sitten ei

Adalmina alkoi heti hääräillä pesässä. Olin laittanut pehmikkeeksi lastuvillaa. Lastuvilloille Adalmina sanoi saman tien hyvästi vain. Lastut lensivät häkin pohjalle, ja lujaa. Sitten kokeiltiin huushollipaperisuikaleita, jotka saivat ihan heti kyytiä nekin. Adalmina suosi selvästi äärimmäisen pelkistettyä sisustustyyliä, ahersi touhukkaasti ja nakkeli topakasti kaikki tarjotut pehmikkeet pois, ulos vaan ja äkkiä. Mikään ei kelvannut.

Kaikki pesänpehmikkeet nakeltiin heti ulos

Pesässä ei tarvita muuta kuin munia

Kun pesä oli typötyhjästi Adalminalle mieleinen, sinne sopi hyvin pyöräyttää muutama muna:

Munia kertyi 4

Adalmina majoittui muniensa seuraksi pesään, käväisi vain toisinaan pikaisesti ruokakipoilla. Useimmiten Alfred tarjoili Adalminalle ruoan pesäaukolla. Niin herttaista.

Ensin oli muna ja sitten...

Maaliskuun 9. päivänä pesässä sitten kuoriutui poikanen. Pikkuriikkinen, n. 1,5 cm, kuin barbienuken kynitty kalkkuna:

Vastakuoriutunut barbienuken kalkkunanpoika

Kolmesta muusta munasta ei valitettavasti kuoriutunut lapsosia, mutta tämä yksi pieni lintunen alkoi 15.03.15 näyttää siilinpoikaselta, kun höyhentupet olivat hyvällä alulla:

Pieni kalkkuna leikkii siiliä

Jo 11 päivän ikäisenä, 20.03.15, höyhenpeite oli untuvainen ja pikkuiset, keltaiset sulat olivat oraalla:

Untuvikon keltaiset sulat orastavat

17 päivän ikäisenä untuvista alkoi uumoilla vihreää selkää ja höyhenistö kasvoi vuorokaudessa silminnähden:

Höyhenistö kehittyi vuorokaudessa silminnähden

Sotaisaa ja somaa perhe-elämää

Adalmina kärsi synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, tai paremminkin synnytyksen jälkeisestä raivosta. Huhtikuun ensimmäinen oli ihan kamala aamu! Sydän läpätti ja itketti: Adalmina oli aamuvarhain hakannut raivoisasti Alfred-ressukkaa. Adalminan nokka oli veressä ja Alfredilla pitkät pyrstösulat revitty irti ja päässä, silmän vieressä, hurjan näköinen verinen vamma. Alfred piti siirtää toipilasosastolle, ihan vierelle kyllä, mutta toiseen häkkiin. Raivoisan Adalminan löylyttämänä Alfred-ressukan aprillipäivän aamu ei ollut ollenkaan auvoinen:

Pahasti pöllyytetty Alfred, perheväkivallan uhri

Pesän rauhassa lapsonen näytti tuolloin jo ihan undulaattilintuselta:

Tästä pikkuisesta taisi tulla oikea undulaatti!

Siten tuli pääsiäinen.

Pupuiltiin pääsiäsipöydän äärellä nimikoiduissa pupunkorvakruunuissa:

Pupunkorvakruunattua perhepääsiäistä

Välivinkki: Pupunkorvakruunut

Pupunkorvakruunut ovat vaakasuuntaiselle A4lle printattuja. Alareunan napinläpi aukeaa pään ympärille sijoittuvaksi renkaaksi,

Pupunkorvakruunun alaosassa on napinläpi

joka on riittävän iso aikuiseenkin päähän:

Pupunkorvakruunuun mahtuu aikuisenkin pää

No niin, oli siis pääsiäinen

Juuri kun oltiin nostettu lammas pöytään, hihkaisi yksi lapsenlapsista: "Nyt se poikanen tuli ulos pesästä!". Se oli pikkulintusen ensimmäinen pyrähdys pesän ulkopuolelle. 

Pikku-unduista ei vielä tunnista sorttia, joten lintunen sai silloin nimekseen sukupuolineutraalisti TIPU. Tässä keltainen Tipu, juuri pesästä maailmaan tultuaan, Adalmina-äidin vierellä:

Pääsiäisenä Tipu pyrähti ulos pesälaatikosta

Tipu-poika on nyt 2-vuotias

Tipu-poika, 2 v.

ja visertelee iloisesti onnellisten vanhempiensa kanssa täydellisen sopuisassa perheessä:

Sopuisa perhe: Alfred-isi, Adalmina-äiti ja Tipu 2 v.

HUOM.