Bloggeroinnin ihanuus ja...

"Aion opetella bloggaamaan. Viimeistään sitten kun olen eläkkeellä", informoin nelisen vuotta ympäristöäni.

"Arvaa mitä! Mulla on blogi!" olen hihkunut jo yli kuukauden, nyt kun eläkeläiselämää on liki 2 vuotta vierähtänyt.




10 vuotta sitten tahdoin opetella kotareiden koodaamista. Halusin vaan kokeilla miten sivun takana koodaillen toimitaan. Tein omaksi huvikseni kotariharjoitelman, jonka nimi oli MoonyMood ja pääaiheet olivat
1) Maallinen onni,
2) Tekemisen ilo ja
3) Syödään yhdessä.

Aikaa käytin aikalailla kotarisivun pääkuvan, kupperiskeikkakuun (alla), piirtämiseen fotarissa. Kupperiskeikkakuu hymyää, mutta jos katsot sitä päälläsi seisten, se mököttää:

Blogia haudutellessa huomasin, että mieltymykset eivät 10 vuodessa ole yhtään muuttuneet. En siis ainakaan ole mikään tuulihattu, vaan uskollisesti sitoutunut. (Jämähtänyt, sanovat lapseni.)

Blogin nimen piti ilmanmuuta olla kotariharjoitelmaan luomani MoonyMood. Nettiin kurkatessani huomasin, että se oli käytössä kassi&kenkäbrändina. Ja ääh, kun kaikki muutkin blogille kelpuuttamani nimet olivat jo tavoin tai toisin käytössä. Havainnosta harmistuin, mutta valitsin silti blogille nimeksi oman hopeasuosikkini, Mammi Mia!, vaikka likimain sitäkin vilisee netissä monessa käytössä. So what! Ja eikun bloggaamaan.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Aloitin laatien mieleiseni VIGin (Visual Identity Guideline / Graafinen ohjeisto): värit, fontit, kuvien moduloidut koot palstalla, sivun asettelu jne. Halusin raikkaan, selkeän pohjanäkymän, väreinä valkoinen, musta ja lempparipunaiseni. Sellaisen, joka ei vie estradia sisällöltä.

Uutta kupperiskeikkakuutakin headeriin aloin luonnostella.






Valitsin valmiiksi fontit headeriin, otsikoihin ja leipätekstiin.

Hieno suunnitelma. Tai sitten huono. Toteutukseen ryhtyessäni, totesin, että oikeastaan mikään ei taidoillani sujukaan suunnitelman mukaan.

Olin keinunut kahden vaiheilla alustaa valitessani. Loppukarsinnoissa olivat WordPress ja Blogger, joista valitsin Bloggerin.

Valitsin mallipohjan, jonka taustaa freessasin. Pitäydyin mallipohjan palstaleveydessä. Tein oman ainakin-toistaiseksi-headerin. Valitsin tarjolla olevasta, suppeasta, fonttivalikoimasta lähinnä ajattelemaani vastaavan. Tein lisäasetuksissa pieniä värivalintoja. Yritin laskeskella palstalle sopivia kuvituksen pixelileveyksiä. Avasin blogille oman mailin. Loin välilehtiä ja aloitin bloggeroinnin.

Ja raportoin aloituksesta lapsilleni:
----------------------------------------

ke 14.9.2016 18.05

nonnih, blogi on avattu

Käypä katsomassa starttia osoitteessa: xxxx

Blogiin voi mailata: xxxx

Abban laulun ja Meryl Streepin leffan lisäksi Mamma mia! on italiaa ja tarkoittaa suomeksi: Ihan oikeesti hei! / Härttileija! / Jestas sentään! / Hyvänen aika!  ("Mamma mia" is an Italian expression, who denoting various kinds of emotions: surprise, fear, rejection, joy).

Niinpä Mammina otin bloginimeksi Mammi mia!, kun kerran muinaisen kotariharjoitelmani nimi MoonyMood (jonka luulin keksineeni ihan itse) on nykyisin käytössä kassi&kenkäbrändinä. Huomasin kyllä, että joku feissaaja ja tubettaja käyttää nimeä, mutta viis veisasin, kun nimen ja vapaan, sen jonkun (olikohan URL-jotain), mätsääminen on turhauttavaa. Justiinsa sen jonkun vuoksi blogin nimi on mammimiablogi.

Tähän mennessä olen osannut

-          (bloggerin mallipohjat on mälsiä, mutta osasin) tehdä oman headerin (päivitän sen kunhan ehdin piirtää siihen haluamani kupperiskeikkakuun)

-          luoda välilehtiä

-          kirjoittaa yhden postauksen ja istuttaa siihen kuvan

Bloggerin fontisto on ihan köyhä. Olin tehnyt visual guidelinen, mutta se oli hukkahomma, kun bloggerissa ei ole esim. semmoisia fontteja jotka olisin halunnut:

Lorem ipsum dolor sit amet

Nam molestie nec tortor. Donec placerat leo sit amet velit. Vestibulum id justo ut vitae massa. Proin in dolor mauris consequat aliquam. Donec ipsum, vestibulum ullamcorper venenatis augue. Aliquam tempus nisi in auctor vulputate, erat felis pellentesque augue nec, pellentesque lectus justo nec erat. Aliquam et nisl. Quisque sit amet dolor in justo pretium condimentum.

Olin myös suunnitellut kuvien koot ja kuvien & tekstin keskinäisen asemoinnin, bloggerin eväin, mutta ei sekään onnaa meinatusti. ISOlla työllä sain ekan kuvan jokseenkin palstan leveyteen. Kuvien liitännässä saatan kehittyä kantapään kautta. Ja voi olla, että opin itse ja sitten osaan:

-          koota sivumarginaaliin mieleisiäni saitteja

-          luoda tunnisteita

EIKÄ OLE KETÄÄN, JOKA VOISI NEUVOA!!!

Käykääpä kurkkaamassa, eka Tervetuloa -postaukseni on luetavissa. Ja lisää on tuotannossa koko ajan. Huom. huomaan kyllä kulisseissa (bloggerin seuranta ja tilastot) käyntinne. Tulee tupenrapinat, jollette visiteeraa. Ja osoite siis on xxxx

Haleja kamalasti

Äiti,

siis BLOGGAAVA Mammi

----------------------------------------

su 18.9.2016 11.15

Mammi bloggeroi

Ihan oikeesti, hei, ei kyllä voi muuta kun ihmetellä, IHASTELLA ja voihkia hämmästyksesta. Olen bloggerointitaituri, luulenpa osaavani jo jokseenkin kaiken simppelissä postailussa tarvitsemani, osaan mm. linkittää tekstistä tai kuvasta, määrittää likimain kuvakoon palstalle, editoioda postauksen  bloggerin rajoitteisin mahdollisuuksin (osaisin toki edistyneemmin, mutten uskalla, kun silloin pitäisi mennä sivun takapuolelle kirjoittamaan koodia).

Rakkaat lapsoseni, sivulla on tykkäysnappi!

Ja nyt kipinkapin katsomaan: xxxx
----------------------------------------

ke 28.9.2016 12.13

Mammi bloggeroi, osa 2

TIU POSTAUKSIA BLOGISSA!

Tarjous voimassa ensimmäisille ehtijöille vain tänään! 

( - huomenna niitä on varmaan jo enemmän...)

Bloggerointi on vaativaa hommaa. Pitäisi osata

- valita aihe ja kuvitella kuvitus

- miettiä sisältö ja valita mitä ottaa kyytiin ja mitä jättää pois

- miten käyttää kieltä ja kuvia aiheen hengessä

- kuvata / valita kuvat, käsitellä ne ja tallentaa sopivassa koossa ja formaatissa

- tarkistaa kieliasu ja panovrhepahlaiset

- taittaa teksti ja kuvat sivulle

- rakentaa linkit ja tagit teksteistä ja kuvista ja kai vinkitellä vielä jonnekin

Bloggeri-pohja, jota käytän, ei pelitä ollenkaaan kaikessa toivotulla tavoin. Mutta sitä en syyttele, kun en minä ainakaan (mahtaako kukaan) omalla osuudellani kykene kaikkeen yllälueteltuun paneutumaan. Ne Oikeat Bloggaajat osaavat ajatella vielä mahdollista lukija- ja katselijakuntaansakin. Mutta minä-minä-minä vaan puran elämäni kertymiä. Ja (sarrrrja sydämiä!) suositan: Bloggerointi tekee eetvarttia!

Ks. vaikka. Blogini on osoitteessa: xxxx

Hali-hali!

P.S.

työstössä on tungosta: luonnosteina on värkkäilyjuttupataljoonan lisäksi aiheita, mm.

autoilua ja tuunailua

kirjakoti

bloggeroinnin ihanuus ja kurjuus

harrastellen

viherpeukalo keskellä kämmentä

kesäaikaan vai oikeaan aikaan

piccola notte di vino

kuis kakkii vai kostuuko silmänurkka?

Kiva, jos joku haluaa blogillani piipahtaa. Se on julkinen. Ja kommentteja osaan ottaa ilolla vastaan, vaikken välttämättä osaa niistä opikseni ottaa.
----------------------------------------

Kun ainakin bloggailun alkutaipaleella ihan kihisee bloggerointi-intoa, ja usuttaa lapsensa blogilleen, niin ryhtyvätkö he ehkä blogisi seuraajiksi
a) ahdisteltuina, saadaakseen sitten olla sinulta rauhassa
vai
b) kontrolloidakseen mitä oikein jokseenkin julkisesti touhuilet ja pitääkö heidän kenties puuttua asiaan (minä ainakin valitsisin topakasti tämän vaihtoehdon, jos tilanne olisi päinvastainen, siis jos lapseni bloggailisivat).


¤%!!#**!#&! bloggerissa
Postauksen luontinäkymä >< blogin julkinäkymä?

Oletusfontisto / oma fontti

Näyttääkö wordtekstistä copypastatun tekstin fontti myös muille katsojille sellaisena (vaikka heillä omassa fontistossaan ei olisi kyseistä fonttia)? Vai pitääkö tekstiosuus copypastata wordista kaapattuna kuvana? 

Jos copypastaa luontisivulle wordissa kirjoitettua fonttia, joka ei ole bloggerin valinnoissa, se näyttää luontisivulla wordissa valitulta (kuvassa alla, Century Gothic).

Luontisivulla:

Samalta näyttää esikatselussakin:

Palstan leveys on luontisivulla leveämpi kuin bloginäkymässä

Postauksen luonti on tuskallista, kun näkymä luontisivulla ei vastaa näkymää julkiblogissa. Saisikohan jollain keinolla luontinäkymän palstan leveyden mätsäämään bloginäkymään?

Luontisivulla tekstirivi on pidempi kuin näkymässä ja luonti on ärsyttävää, kun ei ilman esikatselussa kuikuilua näe mitä tuleman pitää.


Voikohan luontisivun palstaleveyden säätää mallin palstaleveyden mukaiseksi? Mikä on luontisivun max rivipituus? Yritin tavata luontisivun koodia, mutten osannut löytää vastausta.

Vai olisiko turvallisempaa säätää blogin palsta luontisivun levyiseksi? Mitähän se on? Olisiko se ehkä 960 - 310 = 650 px? No ei, ks. alempana 650 px levyisellä testikuvalla kokeilu, otsikon "Kuva rivipalstan levyisenä" alla.

Kuvituksen harmitus

Julkinäkymän max rivipituuden levyinen kuva on huomattavasti luontisivun tekstirivin pituutta kapeampi. Kun tuo sellaisen (bloginäkymärivin levyisen) kuvan tekstin lomaan, hypähtää tekstiä pikkupalstana kuvan oikealle puolelle. Jos haluaa luonnin näyttävän selkoisemmalta, pitää teksti enteröiden taluttaa alkamaan täytenä rivinä kuvan alla.

Kuvien kanssa työskennellessä teksti elää ihan omaa elämäänsä. Joskus on tosi vaikea saada rivi edes suunnilleen sinne minne sen haluaisi.

Rivien ja välirivien järjestely luonnissa, kaikenaikaa esikatseluun tukeutuen, on hirveän työlästä, eikä rivittelyn bloginäkymä sittenkään ole oikein toivotun oloinen.

Mitä ihmettä palstaleveyden säädöille pitäsi tehdä?! Lukumukavuus kärsii, jos palsta bloginäkymässä on leveämpi. Näillä pikseleillä ollaan juuri miellyttävän rivipituuden maxhujakoilla.  Bläääääähhh!

Rivitys

Rivivälit ovat ihmeelliset. Pienifonttinen teksti juoksee hulppean väljällä rivivälillä.

Kuva rivipalstan levyisenä

Mallipohjan leveydet: koko blogi 960 px  ja oikea sivupalkki 310 px

Onkohan leipäteksin palstan leveys 960 - 310 = 650 px? Kokeillaanpa kuvalla.

Luontisivulla kuva näyttää nätisti palstan levyiseltä:

Esikatselussa se sitten ulottuu yli palstaleveyden, reippaasti oikean sivupalkin puolelle:

Miten ihmeessä selvittäisin millä px-leveydellä kuva olisi bloginäkymässä max tekstirivin levyinen?

En osaa kuin yrittää tehdä empiirisiä kokeiluja. 550 px levyinen kuva näyttää luontisivulla tältä

Kuvassa näkyy myös tuo tekstin hämmentävä kipuaminen pikkupalstaksi kuvan oikealle marginaalille.

Esikatselussa kuva on jokseenkin tekstirivien pituuden levyinen ja, kappasvaan, teksti asettui kumminkin kuvan alle.

Yhtään parempaan en omin neuvoin kykene.

Vierikuvien vaikeus

Olen yrittänyt saada 2 tai 3 pienempää kuvaa rinnakkain, palstan levyisenä rivinä. Onnistuinko? No en sitten millään.

Voin toki fotarissa tehdä 2 tai 3 kuvasta yhden, jossa ne ovat ripirinnan, mutta siitä tulee silloin yhteiskuva, jolle voi tehdä vain yhden kuvatekstin ja yhden linkityksen.

Vierikuvia yhtenä kuvana

Kuvissa on oletuksena kehykset. Pikkujuttu, annan olla, vaikka löysin ohjeen niiden poiskoodaamiseksi (pelkään koodiin koskemista).

Kuvat hyppelevät kuin kirppuparvi koirassa. Niiden asemointi sijoilleen on Don Quijote -hommaa. Luovutan.

Oletan, että ennenpitkää keksin keinoja / saan neuvoja näiden potausluonnin pikkuharmien nujertamiseen. Toistaiseksi mennään näillä eväin.

KESKITYTÄÄN ILOITSEMAAN OLENNAISESTA JA 
BLOGGEROIDAAN RATTOISASTI, FLOW-TILASSA, JOSSA KAIKKI VAIN SUJUU!

(Ajattelun ammattilainen, Lauri Järvilehto, ohjaa saavuttamaan flown, KLIK!)