lauantai 25. helmikuuta 2017

Levitteitä ja lisukkeita kyökin puolelta


Ihan tavalliset levitteet, tahnat ja lisät ovat kestoherkkuja leivällä ja aterialla. Mössöiksi niistä useimpia meillä ystävyydellä ja kotoisasti puhutellaan. Mössöt ovat makuisa vaihtoehto leikkeleille ja juustolle leivänpäällisinä. Ja isoäidin opein niitä on helppo tehdä. Aina jotain mössöä pitäisi jääkaapista löytyä.




Kieltämättä olen surkean huono keittiössä (ehkäpä olen sitten sitä parempi joissain muissa kamareissa - mikäli onnen lahjat, vastoin sanontaa, kuitenkin menevät kuin menevätkin  tasan). Siksi suosikkejani ovat reseptit, joissa ainekset ovat tuikitavallisia, eri aineksia on mahdollisimman vähän ja mieluiten 1+1+1 tyylillä (1 mitta tai pakkaus kutakin ainesta). Ja valmista pitää tulla helposti. Joko pian, tai jos pitkään menee, niin menköön vaan, mutta haudutellen sitten niin, ettei tarvitse vierellä venytellä.


VOI JA VOIVELI



Voiveli, itsetehty leivän peruskate, jossa on vain kolmannes voita, on reseptöity postuksessa " Voi voita ja voivelia" (KLIK).

Voivelista voi hyvin sekoittaa kaikki kylmänä syötävät tahnat. Voiveliin voi leivänpäälliseksi sekoittaa silppeenä esim. silliä, savusilakkaa, keitettyä munaa. 





Lämpimien ruokien lisät ovat parempia sekoitettuna oikeaan voihin, koska voivelissa on 1/3 vettä, joka lämpimässä sulaa tietenkin lisukevedeksi lautaselle sekin. Klassikot, valkosipuli-, persilja- ja piparjuurivoi mehevöittävät pihvinautinnon ja niitä kaikkia voi hyvin myös pakastaa.


MUNAVOI VÄHÄLLÄ VOILLA LÄMPIMILLE SYÖTÄVILLE




Munavoita leivälle




















Munavoi on varmaan kaikkein suosituin lisälevike. Ainahyvää leivällä, karjalanpiirakalla ja uusien perunoiden lisänä.

Minua hermostuttavat piirakalta ja leivän päältä munavoista poispomppivat munapalat. Siksi teen munavoin tahnamaisemmaksi. 


Kippossa keitetyt munat, niile suolaa ja voilastuja ja sitten sauvasekottimella munavoiksi.

Lastaan kulhoon vastakeitetyt munat, kun ne ovat vielä ihan lämpimiä, lisään juustohöylällä mukaan jääkaappikylmää voita ja pistän blenderin vauhtiin, tai sörsselöin sauvasekoittimella. Blendattu muna on tahnampaa ja sen poispomppimishalu on hyvin hillitty. Voita lisään blendatessa vuolu kerrallaan, vain sen verran, että se sitoo tahnan. Yhtään enempää ei tarvita. Ja mausteeksi suolaa.


MÖSSÖT


Mössöt ovat herkkua voikkuleivän päällä ja aterialla, etenkin keitettyjen perunoiden kaverina.


Tonnikalatahna




Tonnikalatahnaa leivälle

























Tonnikalatahna on yksi perheen kestosuosikeista jo kolmannessa polvessa. Ja niin hyvää rukihisella leivällä. Reseptikin on rakastamaani 1+1+1 -mallia, helppoa siis. 

Sekoitetaan keskenään
1 (pieni) tuubi majoneesia
1 tölkki tonnikalaa
1 sipuli silputtuna
 Maustetaan valkopippurilla ja suolalla.


Tonnikalaa, sipuli ja majoneesi, mausteeksi suola ja valkopippuri































Auraa sen olla pitää


Moni kokkailu jäisi minulla vajaaksi ilman Aurajuustoa. Vaikka hyvää onkin, se on aika rankkaa leivänpäällistä sellaisenaan. Kevennän sitä muussaamalla yhteen

1 Aurajuuston
1 prk créme fraichea


Auraa kevyemmin ranskankermassa






















Ja sillä sitten voitelen hapankorpun paksulti, mutta terveellisemmin. Tai huokailen onnesta, kun pistän sitä kuuman keitin- tai uuniperunan keulalle.


Kermaviilimössöt



Kermaviilimössöt ovat ihania kesäpöydän herkkulisukkeita, kun elellään salaatin ja uusien perunoiden lumossa. Kermaviiliinhän on helppo sekoittaa ihan mitä vaan. Suosikkini on piparjuurimössö:

Kermaviiliin lisätään tavallista etikkaa. Minä tykkään niin topakasta etikoinnista, että sitä syödessä heikommat yskähtää. Vähempikin toki käy. Vielä sekaan sokeria, suolaa, runsaasti tillisilpettä ja raastettua piparjuurta. Kerran kesäkekkereissä pihalla suku söi tätä buffetpöydästä niin, että tein suursyömärisuvulle lisää toisen, kolmannen ja neljännenkin satsin. 


Idioottihelppo majoneesi



Ei majoneesia meidän kyökkitumpeloiden tarvitse tehdä sillä perinteisellä tyylillä, jossa öljyä lirutellaan tipoittain, koko ajan kiivaasti vispaten - ihan helppoa vai? Joo-joo. Ei ainakaan minun kokkailutaidollani.

Itsetehty majoneesi on tosi hyvää, maustellen muunneltavaa ja sopii moneen mössöön, salaattiin sekä voivelin sijasta leivän levitteeksi. Oikeasti ihan superhelppo homma:

korkeaan kapoisaan kippoon pannaan
1 muna
2 tl sinappia (vaikka Dijonia)
2 rkl valkoista viinietikkaa
vähän caynnepippuria
vähän sokeria
pikkasen suolaa

Siten vaan lisätään sauvasekoitin kippoon ja ainekset pärähtävät majoneesiksi silmänräpäyksessä.

Siitä tulee minulle yleensä ihan sopivat paksuista. Jos kuitenkin tuntuu liian löysältä, lisätään hieman öljyä ja liian tanakkaan majoneesiin lisätään vähän kylmää vettä.

Joskus maustan valmiin majoneesin cayennen sijasta tabascolla. Raastettu sitruunankuori sopii mausteeksi kalakaverimajoneesiin.

(Yksi annos on aika runsas, joten jos jääkaapissa on jäämiä, satsista saa majoneesin vaikka omaan peruna- tai italiansalaattin.)


Ihan tavallinen salaatinkastike


Salaatinkastike pitää aina tehdä itse. Ja tehdä sen makuista, josta itse eniten tykkää. Kastiketta voi lähteä sovittelemaan omaan makuun aloittamalla ihan simppelisti:

1 osa väkiviinaetikka
1 osa öljyä
1 osa sokeria 
mausteeksi vähän suolaa ja reippaasti mustapippuria ja Colmansin sinappipulveria

Se käy pohjaksi, josta voi maistellen ja muunnellen hakea omaansa. (1 osa etikkaa + 3 osaa öljyä on aika suosittu suhde.) Vähemmän etikkaa? Vähemmän öljyä? Enemmän sokeria? Valkosipulia? Persiljaa tai tilliä? Maistellen löytyy mieluisa maku. Ainekset kannattaa mittailla makua hakiessa, niin sitten on helppo tehdä samaa ja yhtä hyvää aina uudelleen.

Minä mittaan ainekset omin suosikkisuhtein suoraan salaatinkastikepulloon, jota puistelen sitten pontevasti. Teen aina kunnon satsin, niin sittenpähän on mistä ottaa, koska vaan.


Mummin munakastike salaatille


Vispattu kuohukerma maustetaan etikalla, suolalla ja sokerilla. Lisätään sekaan sekoitellen haarukalla silputut keitetyt munat. Aina niin hyvää, että ihan sama onko salaatissa mitään muuta kuin vihreitä lehtiä.


Voileivistä vähäsen



Voikkuleipää iltateelle
Aterialla leipä on sopan tai soossin seuralainen, eikä sille silloin panna päällisiä. Mutta muulloin voikkuleipä syödään evääksi ja nälkään. Silloin leivän pitää olla iso, runsas, ravitseva ja muhkea.


Munavoileipiä iltateelle






























Äitini opetti, että nälkäleipään pitää päällistä pinota niin paljon kuin mieli halajaa tai leipä kantaa.

2 kommenttia:

  1. Hyvän näköinen lautanen tuo sinivalkoinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun sinäkin, Nelli, tykkäät tästä, liki 50-vuotiaasta, ”Historical ports of England” -serviisistä. Siitä on jäljellä enää muutama matala ja syvä lautanen. Sinivalkoiset astiat ovat iki-ihania klassikoita ja tämä kalusto oli ihan pakko saada, kun näin sen muinaisessa Kalle Anttilan tavaratalossa, tennispalatsissa. Merellinen teemakin upposi heti sieluni syövereihin saakka. Iloitsen hankinnasta edelleen.

      Poista