5 merkityksellistä kirjaa

Kivempiblogi  on pikkujättiläiseni, josta napsin neuvoja bloggerointiin. Huomasin siellä lokakuun kuukausihaasteen: 5 merkityksellistä kirjaa / elokuvaa.

Kirjoja, kirjoja rakastan! Lukemattomat ovat ne illat, kun lukulampun valossa olen lukenut itseni ihan muihin maailmoihin. Pakko postata.

Poimin kirjahyllyistäni kasan karsintakisaan. Haaste pisti piukat paikat, kun vain 5 piti valita finaaliin. (Ihan tasantarkkaan en siihen kyennyt. Ehkäpä postaan joskus ne karsitutkin, ettei niille jää paha mieli.)

FINALISTIT:






NORSUNLAPSI ja muita veikeitä juttuja
1902 kirjoittanut ja kuvittanut nobelisti Rudyard Kipling
Alkuperäisen "Just so Stories" on iloitellen suomentanut Yrjö Kivimies

Kirjan tarinat ovat älykkäästi naiiveja ja riemukkaita. Lapsena osasimme niistä pitkiä pätkiä ulkoa ja purotimme solinana niitä kesäverannalla iltateellä. 

Parhaimillaan tarinat ovat luettuina yhdessä ja ääneen. Supliikkijumppaavan lukijan ei passaa herpaantua hetkeksikään.

Kuville pitää pysähtyä ja yksityiskohtaisesti selittävät kuvatekstit kuuluvat tarinaan:

Ks. Kalaksikukon klassikkokatsaus, jossa on kuvaus kirjan 12 tarinasta ja päätesanoina: "Eikä kukaan suuren sinivihreälle vivahtavan siivottoman Limpopo-virran rannoilla käyskennellyt voi matkaansa konsanaan unohtaa."


SUPERNAIIVI
1996 kirjoittanut Erlend Loe
Alkuteoksen "Naiv. Super." on suomentanut Outi Menna

Tästä saattiin tyttären kanssa monet naurut. (Oli ihan pakko yhdessä käydä katsomassa Ryhmäteatterinkin lavallepano.) Hellyttävän ironinen juttu. 25-vuotias mies kääntää elämäänsä tyhjän sivun. Alkaa sitten katsella maailmaa lapsekkain sinisilmin, kirjoittaa ihmettelyjään ja listaa asioita, niinkuin esim. mitä hänellä ei ole:

• suunnitelmia
• innostusta
• tyttöystävää
• tunnetta siitä, että asioissa on jotain järkeä ja että kaikki kääntyy lopulta hyväksi
• voittajaluonnetta
• kelloa

Sitten seuraa Halleluja! - hakkalelusta. Tähän tapaan:

...

...

(Hakkalelu on selvästi erittäin houkuttava ja koukuttava. Yksikään mies ei ohittanut lapsenlapseni hakkaa testaamatta sitä. Ensin vaan muinamiehinä muka ohimennen varvi hakkaa. Sitten haastetaan muutkin paikallaolevat miehet kokeilemaan kuka saa kaikki tapit yhdellä iskulla pohjaan. Ja saako ilman hakkavasaraa, pelkin käsin. Ja montako kertaa peräkanaa. Lapset menivät nukkumaan, mutta aikuiset miehet saivat valvoa pidempään ja hakkasivat kilpaa hakkaa.)

Kirjan nuoren miehen elämä etenee edelleen, samaan tyyliin, 222 sivun verran, lakonisesti, tapahtuneita havainnoiden ja listoja laatien.


JÄRKEVÄSTI HUIPPUKUNTOON 30 VIIKKOMINUUTISSA
1975 kirjoittanut Laurence E. Morehouse - Leonard Gross
Alkuperäisen "Total Fitness in 30 Minutes a Week" on suomentanut Risto Mäenpää

Kirjoittaja Gross sanoo alkupuheessa:

"Tri Laurence E. Morehouse oli UCLA:n kuntofysiologian professori ja yliopiston kuntolaboratorion perustaja. Fysiologian maailmassa tri Morehouse on oraakkeli. Hänen tästä aiheesta kirjoittamaansa kirjaa luetaan yliopistoissa ympäri maailman. 

Kun amerikkalaiset astronautit kiersivät maata Skylab-avaruusasemassa, he harjoittelivat tri Morehousen kehittämillä laitteilla hänen ohjelmansa mukaan. Suurimman osan työstään hän on tehnyt yhdessä UCLA:n, avaruushallituksen (NASA) ja muiden lääketieteellisten tutkimuslaitosten asiantuntijoiden kanssa."

Kirjassa romutetaan kuntoilun myyttejä, tiputellaan ylimääräisiä kiloja, tarkataan pulssia ja omaksutaan "niille, jotka eivät halua olla niin kirotun väsyneitä joka ilta" soveltuva, iisi ja miellyttävä, 30 min/vko -tyyli.

Morehousen opit ovat asialliset ja inhimilliset. Sydämellinen ilmaisu on paikoin vähän vanhahtavaa, mutta niin sykähdyttävää.

Rakastan Morehousen punaista kirjaa, erityisesti näiden ihastuttavien, yleisten kuntoiluneuvojen vuoksi:

• Hikoilu polttaa kaloreja, mutta se on vaarallinen tapa laihtua. Sinulla voisi olla täydellinen vartalo ruumishuoneella. Tämä mahdollisuus on hyvin pieni, mutta miksi ottaa riski?
• Harjoitteluun ei tarvitse liittyä toimintoja, joita vihaat.
• Polulla naurettavana epämääräisissä tamineissa kaikkien silmätikkuna - kuka siitä pitää?
• Liikunta on aistillista toimintaa. Liikkuessasi sinulla pitäisi olla sulouden ja rytmin tunne. Ojennuksesi tulisi olla letkeä, askeleesi mukava.
• Liikunnan tulisi olla kuin tanssia. Ilmaiset sillä tunteesi.

Liikkuessa pitää voida jutella ja hilpeillä. Olen käyttänyt punaisia korkkareita usein, siitä pitäen kun koroille kiipesin, enkä ole voinut olla huomaamatta, että liikunta punaisissa korkkareissa on paljon pikantimpaa kuin lenkkareissa. Ja virkistävämpää. Ystävänikin ovat noteeranneet sen. Kokeile sinäkin viikon ajan ja huomaat eron! Voit palauttaa korkkarit komeroon, jos et ole tyytyväinen. 

Minä ainakaan en harjoita mitään sellaista sporttailua, jossa hengästyy tai tulee hiki. Professori Laurence Englemohr Morehouse on ehdottomasti suosikkini, paras valmentaja ikinä!



MAALLINEN ONNI
1937 kirjoittanut Lin Jutang
Alkuperäisen Lin Yutangin "The importance of living" on suomentanut Sakari Saarikivi

Maallinen onni on yksi raamatuistani. Yksi niistä aarteista, jonka pakkaisin mukaani autiolle saarelle.

Jutang huvittelee rakentamalla pseudokemialliset kaavat muutamalle kansallisuudelle:

Minä yritän parhaani, jotta pseudokemiallinen kaavani kirjoitettaisiin

R4 U4 H4 T4 

Mikäs muuten sinun kaavasi on?

Maallinen onni ei pikkuhuonouksia kaihda, kunhan ollaan inhimillisiä.

Jutang johdattaa nauttimaan ja nautiskelemaan täysillä ja hoppuilematta elämästä, perheestä, ystävistä, laiskottelusta, sängyssä köllöttelystä, ruoasta, keskustelusta ja pienistä paheistakin. JEI!

Keskustelusta puheenollen, Jutang sanoo:

ja vielä:

Taolaisuus pitää olemista tärkeämpänä kuin tekemistä, luonnetta tärkeämpänä kuin saavutuksia ja rauhaa tärkeämpänä kuin toimintaa. Ajattelen kädentöissä taolaishenkisesti: värkkäily (se on minulle auvoista oleilua) on vänkää vaikkei mitään valmistuisikaan.

Hyviä hyödyttömiä iltapäiviä kaikille!

M.C. ESCHERIN TAIKAPEILI

1991 kirjoittanut Bruno Ernst

Kuvalliset illuusiot ovat aina kiehtoneet mieltäni. Ja nyt ei puhuta mistään näetkö-tässä-ankan-vai-pupun -illuusiosta, vaikka ne hupaisia ovatkin. Nyt on Escher esillä.

Kirja kertoo Maurits Cornelis Escheristä, ainutlaatuisesta silmänkääntäjästä ja matemaattisesti nerokkaasta taiteilijasta. 

Meitä huijataan leikiten perspektiivillä, äärettömyydellä, paradokseilla ja metamorfooseilla. Escher täyttää pintoja ja narraa geometriaa. En koskaan kyllästy seikkailemaan Escherin töissä.

Totuus on aina sellainen jollaisena sen näemme. Ihan totta. Jos jokin näyttää oikealta, se on oikeaa, vai mitä?

Ja yhdet hienot portaat veisi ylöspäin ja toiset toisi alaspäin, ja yhdet, huvin vuoks, ei minnekkään, alkaa soida mielessä kun katsoo litografiaa (Relativiteetti litografia 1953):

Huomasin juuri, että Singaporen Marina Bayn Escher-näyttelykin on valinnut esitekuvakseen Relativity-kuvan.

Jos kovasti innostuu, voi momathin matikkamaanantaista printata Relativityn rakentamiseen paperimallin (KLIK!)

Ja tottakai, rappuset sinne, tänne ja tonne voi tehdä Legoistakin (KLIK!)

Kirjassa minua ihastuttaa myös ihan erilainen työ, Verblifa tin box, ikosaedri (20-tahokas), peltinen keksirasia, joka tilattiin Escheriltä juhlistamaan hollantilaisen Verblifa tehtaan 75-vuotista toimintaa:

No nyt joku voi sanoa, että no niin, siinäpä tulikin jo vinkattua 5 kirjaa. Ei ihan vielä, kun pitäisi vaan sopia niin, että seuraava lasketaan ikäänkuin edellisen liitteeksi, jookos?

LIITE edelliseen
Doris Schattschneiderin ja Wallace Walkerin toimittamana
M.C. ESCHER KALEIDOSYKLIT
kalós (kaunis) + eidos (muoto) + kýklos (rengas)

Siinä perehdytään tarkemmin kolmiulotteisiin geometrisiin kappaleisiin ja kirjassa on kartongille painetut sivut, joista voi leikata, taitella ja liimata itselleen Escherin pintakoristamat kappaleet, Verblifa-boxinkin. Jos raatsii leikellä kirjaa. 
Kirjaa pääsee katselemaan sivun "wiev all images" kohdasta (KLIK!).